Lähdeveron periminen ulkomaiselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta

Verohallinto on ilmoittanut, ettei se tule antamaan ulkomaisen yrityksen työkorvauksen määrittelystä nykyistä tarkempia ohjeita, vaikka vielä alkuvuodesta asiasta oli toisenlainen käsitys. Oheinen työkorvauksen määrittelyn tulkinta perustuu RT:n ja EK:n asiassa ottamaan kantaan sekä muutaman tilintarkastustoimiston kantaan.

Ulkomaiselta yritykseltä/henkilöltä voidaan suoritetusta työkorvauksesta jättää 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö tai yhtymä) lähdevero (35 prosenttia luonnollisilta henkilöiltä) perimättä vain silloin, jos yritys on ennakkoperintärekisterissä tai esittää 0-veron lähdeverokortin. Muussa tapauksessa työkorvauksen arvonlisäverottomasta summasta tulee periä 13 prosentin (tai 35 prosentin) lähdevero, jos yrityksen toimialana on rakennustyö, asennus- tai kokoonpanotyö, laivanrakennustyö tai kuljetustyö tai siivous-, hoiva- tai hoitotyö. Työkorvauksen maksajalla on velvollisuus selvittää milloin lähdevero tulee periä.

Jos yritys on ennakkoperintärekisterissä, tulee se tarkistaa ytj:n nettisivuilta. Ulkomainen yritys voi myös saada veroviranomaiselta ns. lähdeveron nollaverokortin todistuksena siitä, että se maksaa veronsa johonkin muuhun maahan kuin Suomeen. Jos veroviranomainen katsoo, että yritykselle on muodostunut Suomeen kiinteä toimipaikka, ei yritykselle myönnetä nollaverokorttia. Kiinteä toimipaikka muodostuu yritykselle silloin, kun yritys yhtäjaksoisesti harjoittaa toimintaa Suomessa yli 12 kuukautta (Baltian maiden osalla 6 kuukautta).

Milloin voidaan katsoa oleva kysymys työkorvauksesta? Jos on kysymys pelkästään tavarakaupasta, niin lähdeveroa ei peritä. Jos laskun tai urakan arvonlisäverottomasta loppusummasta yli 50 prosenttia muodostuu työn osuudesta, lähdevero pitää periä. Jos työkorvauksen/urakan hinta veloitetaan useampana maksueränä, tulee verottomuuden arvioinnissa ja työn osuuden määrittelyssä, tarkastella koko työkorvauksen/urakan arvonlisäverotonta summaa, ei yksittäistä maksuerälaskua. Eli yksittäisen maksuerälaskun verottomuus/verollisuus määräytyy koko työkorvauksen/urakan työn osuudesta. Veroa ei voi periä pelkästään laskun osoittaman työn osuudesta ja jättää materiaalin osuus verottomatta.

Arvio työn osuudesta pitää olla totuudenmukainen ja merkittynä laskuun eikä se saa olla tehty pelkästään verotuksen välttämistarkoituksessa. Erityisesti rajatapauksissa tulee olla tarkkana. Yrityksen olisi hyvä sopia toimittajan kanssa siitä, että työkorvauksen ja materiaalin hinta luotettavasti eritellään laskuissa. Jos erottelua ei ole tehty, lähdeveron perimättä jättämistä voi olla myöhemmin vaikea perustella.

Milloin laitehankinnassa tai kaluston ostokaupassa voidaan katsoa olevan kysymys tavarakaupasta?

Jos esimerkiksi laite- tai kaluston hankintaan liittyy myös asennustyö, voidaan katsoa olevan kysymys tavarakaupasta, mikäli yli 50 prosenttia laskun arvonlisäverottomasta hinnasta muodostuu laite- tai kalustokustannuksista.

Jos laite- tai kalustokustannusten osuus on alle 50 prosenttia, on kysymys työkorvauksesta ja lähdevero tulee periä.

Jos lähdeveron perimiseen velvollinen suorituksen maksaja laiminlyö veron perimisen, pidättämättä jäänyt vero maksuun pannaan suorituksen maksajalla. Seuraamukset laiminlyönnistä määräytyvät ennakkoperintälain 38 §:n mukaisesti.

Lisätietoja tarvittaessa: Jussi Heiskala, Talonrakennusteollisuus ry, puh (09) 1299 235, etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi